Historia 8lk
8. luokalla käytetään historian opetuspohjana google sites sivustoa.
Sivustossa on kaikki muistiinpanot, linkit, videot ja tehtävät valmiina. Kokeeseen pystyt opiskelemaan myös sivustoja apuna käyttäen.
Tässä muutama yleisohje sivustojen käytölle:
Vasemmasssa laidassa on sisällysluettelo, jonka avulla liikut sivulta toiselle.
Sivustoja voit käyttää lähes millä tahansa älylaitteella ja tietokoneella.
Arviointi:
Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen.
Historia 7-8 tavoitteet ja arviointi
Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.
Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.
Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9
Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.
Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.
Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9
Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja osaamisen osoittamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt historian tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa 247 opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on historian tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet tietyn arvosanan mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy historian päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan
Keskeisimmät arvioinnin kohdat:
Tuntityöskentely
Tuntitoiminta itsenäisesti, parin ja/tai ryhmän kanssa
Vihkotyöskentely (annettujen ohjeiden noudattaminen, tehtävien tekeminen, tarkistaminen ja korjaaminen)
Vihkotyö
Pidän vihkon siistinä enkä revi siitä sivuja. Kontaktoin vihkoni.
Kirjoitan vihkoon selkeällä käsialalla.
Merkitsen vihkoon aina tehtävän numeron, sivun sekä erotan tehtävät toisistaan poikkiviivalla.
Tarkistan ja korjaan vihkotehtäväni huolellisesti.
Täytän vihkoa järjestyksessä.
Pidän vihkoa oppikirjan mukana ns. kirjanmerkkinä.
Mikäli vihko unohtuu, pyydä opettajalta irtosivu ja liimaa se vihkoosi.
Kotiläksyt
Luen kappaleen opettajan antaman ohjeen mukaan.
Etsin kappaleesta uudet käsitteet ja opettelen ne.
Luen kappaleen aina ennen kuin teen kirjan/nettisivuston tehtäviä.
Teen tehtävät huolellisesti ja käytän oppikirjaa/nettisivustoa apuna.
Kun tehtävät käydään oppitunnilla läpi, seuraan mukana ja korjaan tarvittaessa vastaukseni.
Otan selvää oppitunnilla opiskelluista asioista ja tehtävistä, jos olen poissa koulusta. (Huom. wilman tuntipäiväkirja, viesti opettajalle yms.)
Kokeet
Kokeeseen valmistautuminen alkaa heti jakson alkaessa. Jokainen huolellisesti suoritettu tehtävä ja läksy on kokeeseen valmistautumista.
Kokeen lähestyessä aloitan kertaamisen hankalimmista asioista.
Luen nettisivuilta ja kirjasta koealueen kappaleet useasti.
Kertaan käsitteet.
Kertaan muistiinpanot vihkosta. Käyn läpi niihin liittyvät tehtävät vihkosta ja monisteista.
Harjoittelen lisää kirja- ja nettitehtävien avulla.
Pyydän tarvittaessa tukiopetusta hyvissä ajoin ennen koetta.
Ryhmätyöt ja muut projektit
1. Ole aktiivinen osallistuja ryhmätöissä ja muissa tehtävissä.
Arviointikriteerit kesken!
1. Historiatiedon hankkiminen ja lähteiden tulkinnallisuuden ymmärtäminen
Oppilas löytää ohjatusti historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää informaatiota hänelle annetusta lähteestä.
Oppilas tunnistaa opettajan ohjaamana, että samasta ilmiöstä tai lähteestä esiintyy erilaisia tulkintoja.
Oppilas hankkii historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista lähteistä sekä tunnistaa lähteiden luotettavuudessa ja esitetyissä tulkinnoissa eroja.
Oppilas hankkii historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista lähteistä sekä erottelee vähemmän ja enemmän luotettavia lähteitä ja tulkintoja toisistaan.
Oppilas käyttää erilaisia lähteitäja erottaa tutkittavaan ilmiöön liittyvät lähteet muista lähteistä.
Oppilas selittää, miten samoista lähteistä voi tehdä erilaisia tulkintoja, ja arvioi tulkintojen mahdollisia puutteita.
Wanhaa tietoa:
Arvosanan kahdeksan osaaminen Opetussuunnitelman mukaan
Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.
Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.
Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.
Oppilas pystyy asettautumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.
Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.
Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään.
Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.
Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.
Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.
Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.
Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja.